Hakemukseni vaalirahoituksesta Pro Markkinatalous ry:lle
Hakijan nimi
Tapio Honkamaa
Sähköposti
honkamaatapio@gmail.com
Puhelinnumero
0440350300
Linkit nettisivuille ja someen, kuten LinkedIn, Twitter, Facebook yms. (jos on)
www.tapiohonkamaa.fi FB ja Twitter Tapio Honkamaa
Puolue, jonka ehdokkaana hakija on
Suomen keskusta
Oletko itse toiminut yrittäjänä tai onko joku lähipiirissäsi (esim. kumppani, lapsi, sisarus tai
vanhempi) toiminut tai toimii yrittäjänä?
Kyllä
2. Missä sellaisissa tehtävissä olet toiminut, jotka tukevat markkinatalouden edellytyksiä (esim.
elinkeinoelämän järjestöt, yritykset tai elinkeinopolitiikkaan liittyvät kunnalliset luottamustoimet)?
Työskentelin toimittajana, taloustoimittajana ja päätoimittajana yhteensä lähes 40 vuotta muun muassa Keskisuomalaisessa,
Taloussanomissa, Kauppalehdessä, Länsi-Savossa, Sisä-Suomen Lehdessä ja Mikkelin Kaupunkilehdessä. Aloitin viestintäalan
kevytyrittäjänä jäätyäni eläkkeelle 31.12. 2021. Tammikuussa tulin valituksi aluevaltuutetuksi Etelä-Savon hyvinvointialueelle.
Järjestötoimintaan olen osallistunut Päätoimittajayhdistyksessä ja Suomen Nuorkauppakamarissa sekä
maanpuolustuskurssiyhdistyksen puitteissa.
3. Oletko ollut aikaisemmin ehdolla eduskuntavaaleissa?
Ei
Asiakysymykset:
Vastuullinen markkinatalous rakentuu monipuolisen yksityisen sektorin ja toimivan julkishallinnon varaan. Yritysten
menestyminen luo Suomelle taloudellista elinvoimaa ja tarjoaa ihmisille työtä. Näin syntyy verotuloja, joilla rahoitetaan
hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot.
Suomessa työikäinen väestö vähenee. Meillä on muita Pohjoismaita heikompi työllisyysaste ja samalla kärsimme
työvoimapulasta. Ekologiseen kriisiin, niin ilmastokriisiin kuin myös luontokatoon, on löydettävä ratkaisuja. Lisäksi Suomelle
erityisen tärkeä kysymys on Euroopan Unionin sisämarkkinoiden toimivuus.
Pyydämme vastaamaan mahdollisimman konkreettisesti seuraaviin kysymyksiin. Vastaukset niin asia- kuin taustakysymyksiin
arvioidaan. Yhdistyksen vaaliavustukset jaetaan arvioitujen hakemusten perusteella.
1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien
asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.
Vastuullinen markkinatalous ja vapaa kilpailu edistävät kansantalouden suorituskykyä. Uudet innovaatiot, yritysten kasvu ja
uudet työpaikat syntyvät, kun julkishallinto ja yritykset toimivat hedelmällisessä ja tasapainoisessa yhteistyössä. Ajattelen, että
julkishallinnon tulee olla tehokas ja osaava niin, että se mahdollistaa yrityselämän kukoistuksen. Se merkitsee, että julkisen
hallinnon tuottavuutta tulee nykyisestä parantaa, joiloin voidaan pitää verotus ja taksat maltillisina. Päättäjänä pyrin edistämään
reilua kilpailua, yritystoiminnan edellytysten kohenemista sekä uusien yritysten syntyä. Haluan esimerkiksi, että kotikaupunkini
Mikkeli parantaa yritysten asemaa. Mikkelin tulee nostaa sijoitustaan yritysmyönteisten kaupunkien listalla kohti kärkisijoja.
Mallikaupungiksi on mahdollista päästä, jos tekee yrityksiä koskevat ratkaisut nopeasti ja yrittäjiä kuunnellen. On myös hyvin
tärkeää ottaa huomioon tasaveroisesti pienet ja suuret sekä uudet että vanhat yritykset. Mikkeli tarvitsee uudenlaista
yrityspolitiikkaa nykyisten ongelmien voittamiseksi.
2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja,
yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?
Suomen kireä verotus vaatii kevennystä kautta linjan. Julkisen talouden kasvava velka ja alijäämä vaikeuttavat lyhyellä
tähtäimellä verojen alentamista, mutta tavoiteena tulee olla nykyistä keveämpi verotus mahdollisimman nopeasti. Se on
välttämätöntä kansalaisten ostovoiman, hintakilpailukyvyn, investointien sekä yritysten kasvun kannalta. Julkisen taloudenkin
kannalta nykyistä alempi veroaste tuottaa paremman tuloksen lisääntyvän taloudellisen toimeliaisuuden vuoksi.
3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia
mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?
Suomen verraten raskasta julkista sektoria on voitava arvioida ja tarpeen vaatiessa keventää. Silloin kun se on mahdollista, on
rinnan asetettava julkiset ja yksityiset palvelutuottajat, jolloin nähdään, kumpi on kilpailukykyisempi laadussa ja hinnassa.
Parempi voittakoon. Yksityiset yritykset tuottavat uusia ajatuksia ja innovaatioita kevyemmällä organisaatiolla. Mielestäni samat
ajatukset pätevät myös hyvinvointialueilla, joiden palvelurakennetta pitää katsoa avoimin silmin siten, että yrityksillä on
mahdollista ottaa osaa toimintaan järkevällä tavalla. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että paikallisilla pienemmillä yrityksillä on
mahdollisuus päästä kilpailutuksiin mukaan.
4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen
vahvistamista?
Kaikki keinot on käytettävä, koska pula työvoimasta on suuri. Tarvitsemme yritysten ja oppilaitosten syvenevää ja nykyistä
säännöllisempää yhteistyötä. Hyvin vahvasti kannatan oppisopimuksen laajenevaa käyttöä koulutuksessa. Tarvitsemme
työperäistä maahanmuuttoa huomattavasti nykyistä enemmän. Myös aikuisten täydennyskouluttaumista uusiin ammatteihin on
tuettava. Tarvitsemme pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisen työntekijöiden nykyistä suurempaa panosta. Työllisyysastetta on
saatava nostettua edelleen nykyisestä 74 prosentista muiden Pohjoismaiden tasolle.. Siitä hyötyvät sekä yritykset että
kansantalous ja se on myös sosiaalisesti kestävää. Osaajapulaan tarvitaan myös joustavuutta, jota on mahdollista saada nykyistä
laajemman paikallisen ja yrityskohtaisen sopimisen kautta.
5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta
EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?
Minusta Suomen tulisi ajatella kokonaisuuden lisäksi myös omaa etuaan. Kompromissihalua tarvitaan, koska muuten emme EU:n
tasolla saa hyviäkään ratkaisuja aikaan. Suomelle elintärkeissä asioissa ei jouston varaa ole. Yksi niitä on metsäpolitiikka, jossa
emme voi antaa päätösvaltaa pois. Ilmastopolitiikassa meidän tulee olla eturintamassa ratkomassa kriisiä, mutta toisaalta emme
voi olla niin paljon muista edellä, että yrityksiltämme loppuvat toimintaedellytykset.
6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä
kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?
Kommentit (0)